Vuosi tai enemmänkin vierähti ennenkuin joku muisti levy-yhtiössämme että meillä on tällainen blogikin. Uutta musiikkia olisi tarjolla ja sitä pitäisi jotenkin dynaamisesti ja efektiivisesti posin kautta promotoida ja Stupidon markkinointiosaston tyypit kelasi kokkelin kahvin vetämisen ohessa paltsussa että tässäpä vitun hieno keino tehdä se. Pera teki leiskan ja Stinde otti kopin ja delegoi homman bändille- myykööt itte paskansa kun ovat tehneetkin.
Tiesitkö että– osuus:
Uusi 23.06.2021 julkaistava 000 levy on 7″ neljän biisin EP ja sen nimi on FINHITS .Levyn voit hankkia täältä
https://stupidorecords.com/fi/7-vinyylit/2499-nolla-nolla-nolla-finhits-7-ep.html
tai sitten sä voit dallaa tai mennä skurulla Bronxiin niin siellä on kauppa
Vinyylin lisäksi levyn biisit löytyy suoratoistoina esim. Spotifystä ja muista vastaavista palveluista.
Levyltä julkaistiin digisinkkuna Punainen Lippu Nousee – niminen biisi ja tästä biisistä on tehty video. Videon on ohjannut ja kuvannut Aku Savolainen akusavolainen.com
Levyn ja videon julkaisee Stupido Records Helsinki
Sitten asiaan
Näin se suurin piirtein meni:
Levyn teko kesti iäisyyden, ekat äänitykset tehtiin jo vuonna 2019. Silloin vuoden alussa duunattiin Poolopaita niminen biisi ja saman vuoden syksyllä julkaistu digisingle Tontti . Loput kolme biisiä äänitettiin saman vuoden lopussa. Sitten odoteltiin että Karo miksaisi ne. Ja odoteltiin. Ja odoteltiin. Homma venyi ja venyi mm. studiossa olleen vesivahingon vuoksi ja erilaisia miksauksia tuli sitten pikkuhiljaa kuunneltaviksi ja sitten niitä muuteltiin ja lopulta varmaan päädyttiin niihin versioihin kyseisistä biiseistä mistä oli aloitettukin. Kansien kanssa oli pientä vääntöä Stupidopomo Joosen kanssa ja uudet julkaisut ajoittuu luonnollisesti levylafkan aikataulujen mukaan. Nää kaksi vuotta ovat olleet taloudellisesti todella rankkoja Jooselle ja vaikka välillä me sille vittuillaankin niin pitää hattuu nostaa sanoo että se että pystyy laittamaan tällaistakin musaa jakeluun 2021 on todella upeaa , kuka muu tällaista julkaisisi , joku rinkirunkkauskonserni mediakonserni vai ?
Osittain sekä musiikillisesti että teksteiltä FINHITS katsoo rohkeasti taaksepäin. Tämä oli tietenkin ihan odotettavaa , vanhat setämiehet starat horisee alahuuli väpättäen ja muistelee touhutippa Tenoissa kuinka asiat oli ennen paremmin ja voi näitä nykyaikoja ja tapoja. Me kasvoimme 1970-luvun Suomessa , se teki meistä tällaisia, niin hyvässä kuin pahassakin.Oli ikuinen pressa Kekkonen, punk, Stadin jengi säpinät, kaupungista lähiöön muutto , Neuvostoliitto vs. Amerikka , jengiä lähti töihin rikkaaseen Ruotsiin, koti-uskonto-isänmaa kelat vanhemmilla . Moni juttu vaikutti kun oltiin skidejä.
Ei tästä EP:stä kuitenkaan tullut pelkkää viidakkokomppia ja OH YEAH huutojen täyttämää jytärokkia loppujen lopuksi mutta se perusvire tossa EP:ssä on melko , vituttaa käyttää sanaa RETRO mutta kuitenkin sellainen…ööh… ei tän päivän rymistely hevipunk ainakaan. Biiseistä Poolopaita ja Sokea Piste on seiskytlukua, Hinta ja Punainen Lippu Nousee kahdeksankytlukua , sanotaan nyt vaikka näin.
Käymme läpi EP:n neljä biisiä piinallisen tarkassa järjestyksessä, ottakaa kynät ja vihot esiin:
POOLOPAITA
Tähän oli tarkoitus saada muistikuvia lapsuudesta ja varhaisnuoruudesta niin paljon kuin mahdollista. Mukaan päätyi välähdyksiä koulusta, yleisestä ilmapiiristä ja Kekkoslovakian geopoliittisesta asemasta idän ja lännen välissä. Kyllä tuolla kultaisella 70-luvulla näillä nurkilla vähintään toinen jalka oli itäpolkimella.
Toi aika on herättänyt aika paljon höpinää ja muisteluita treeniksellä. Mehän ollaan suunnilleen saman ikäisiä ja luuhattu Helsingforsissa (Helsinki, toim.huom.) samoilla nurkilla. Ei sitä ahdasta yhtenäiskulttuuria ikävä ole. Kummallinen kuppikuntaisuus, vihanpito ja väkivallan uhka leijui kantakaupungin ja lähiöiden yllä.
Ajat todella olivat toiset. Se mikä oli tuolloin normaalia, on monilta osin haudattu ja pyritty unohtamaan. Muistanette, millä sanalla vielä 70-luvulla Aapinen tutustutti piltit n-kirjaimeen. (Klade)
Suomen 1970 -luvusta ei oikein osaa kaivata montaa asiaa, tämä maa oli aika masentava paikka silloin. Sellainen pikku slobolandia jossa ei paljoa hymyilty. Suomalainen rock musa tuli silloin kuitenkin kunnolla kehiin , Hurriganes etunenässä mutta oli niitä muitakin niinku Ronski & Exotic Lohjalta, Muska Babitzin , Alwari T Mansesta ja Sleepy Sleepers Lahesta mutta Remu,Cisse ja Albert / Ile oli ne kovimmat tyypit , ainakin niin sitä ajatteli. Ulkomailla oli sitten vaikka mitä, helvetin kovaa purkkaa ja jytää niinku Slade, Sweet, Mud, Suzi Quatro, Deep Purple , kyllä te tiedätte. Rock musiikki oli helvetin paljon laadukkaampaa, jopa ihan purkkapop biiseissä oli stydiä soittoa ja laulua kun vertaa nykymusaan jos rockista puhutaan. Heavy sitten asia erikseen. Musiikkia ja sitä miten sitä tehtiin on kyllä kaivannut, muuten ei niinkään. Noi ajatukset oli mielessä kun alettiin tekemään uutta musaa Pahaa LP:n jälkeen. Forget punk rock ,let’s boogie ! (Make)
SOKEA PISTE
Joo, tää oli ensimmäisiä jytäbiisejä, joita on alkanut
kulkeutua treenikselle. Sanat käsittelevät sitä, kuinka
joillakin meistä on ystäviä, joiden seura ei tee, kuten
sanotaan – hyvää. Nämä ovat niitä kavereita, joiden kanssa oma
käsitys kohtuudesta katoaa. Seura saa mielen vapautumaan
vapaaseen pudotukseen. Hyvä vai paha juttu, kukapa sen osaa
sanoa.
Kertsissä on ennen koronaa hoilannut koko bändi rumpalia
lukuun ottamatta. Se on hauskaa, sillä kaikki muistavat sanat
aivan omassa henkilökohtaisessa järjestyksessänsä. (Klade)
Halusin lainata tähän jytäbiisiin kaks juttua Sweetiltä, eka on Set Me Freen alku ja toinen Teenage Rampagen alku mutta muutin niitä sen verran että ei voida syyttää suorasta föraamisesta. Eihän ? Jos oot kuunnellut Sweettiä niin ehkä hiffaat missä ne kohdat tossa biisissä on. (Make)
HINTA
Jaaha, jonkinlainen yleinen sormen heristys tästä kai tuli.
Mieti mitä haluat, kenties jopa miksi ja mitä joudut unelmiesi
eteen uhraamaan! Kuka Sä olet, ja minä haluat että sut
nähdään? Ja onko se, mitä jengi näkee Sinä?
Ai miksi? Oon kuunnellut jo vuosia korvat punaisina, mitä
skidit odottavat elämältään. Aika usein se on henkeäsalpaava
sekoitus kuuluisuutta, kimallusta ja ison omaisuuden varassa
toteutuvia shoppailureissuja Amerikkaan ja Jenkkeihin. No,
tosikkonahan mun piti tarttua tähän aiheeseen.
Kertsissä väitetään, että unelmilla on hintansa. Näinhän ei
tietenkään ole: sateenkaaren päässä odottaa satakielen
liverrys ja ämpärillinen kultaa noutajaansa. (Klade)
Punk toi osalle nuorista 70-luvun loppumetreillä sen oman jutun ja edes jotain tekemistä . Suurinta osaa suomalaisnuorista kiinnosti silloin kuitenkin enemmän John Travolta , Olivia Newton-John ja Happy Days – telkkarisarja. Eli mikään ei ole muuttunut , näyttelijät ja TV , nehän meitä kinnostaa edelleen . Pikkuhiljaa Suomessakin julkkiksena olemista on alettu kutsua ammatiksi vaikka olisitkin tullut julkisuuteen esittelemällä rintojasi tai pieraisemalla tosi tv ohjelmassa. Sitten olet julkkis ja voit kiertää kaikki telkkariformaatit läpi. Jotkut sitten ei kestä sitä että niistä on tullut joku hahmo tai jopa sketsihahmo jolle nauretaan ja ne brakaa ja itkee kuinka ilkeitä jengi on olleet niille internetissä. No päivänsäde, voin kertoa sulle että ihmiset on idiootteja suureksi osaksi ja se ei tule koskaan muuttumaan. Tästä kuviosta toi kai kertoo . (Make)
PUNAINEN LIPPU NOUSEE
Tän biisin sanat olivat kiven takana. Maken sävelteosta tapailtiin, soitettiin ja eri versioita äänitettiin varmaankin pari vuotta ennen kuin teksti oli nipussa. Aluksi biisiä hallitsi teema, joka toi mieleen jokaisella kuuntelukerralla Wouden. Niinpä mulle biisin työnimeksi tulikin Woude.
Woude ja herra Voutilainen olivat jotenkin tarinan tiellä, joten se junnasi paikallaan. Lopulta päästin Keskellä aikaa -mestarit menemään ja jätin jäljelle vain muistikuvan siitä, kuinka näin viimeisen kerran laulajan helsinkiläisellä terassilla kulahtaneessa kukkapaidassa vetämässä Roadhouse Bluesia.
Lähdin moikkaamaan kaveria Kaliforniaan. Kävelin aamuisin Oxnardin rantahiekalla ja kuuntelin korvanapeista tätä sanoja kaipaavaa biisiä, joka oli alkanut jo jonkin verran ahdistaa mieltäni. Kuuloaistin ulkopuolella huokui väriloisto rakennuksissa, kasveissa, meressä ja taivaalla. Rannalla vastaan tuli hylkeenraatoja, meressä juniorit surffasivat märkäpuvuissaan ja usein delfiinit pukkasivat pintaan ihan rannan tuntumassa. Hienojakoisessa hiekassa oli siellä täällä öljyjäämiä, jotka eivät tahtoneet irrota millään ilveellä varvastossujen pohjista.
Kun keli oli liian kova tai saastemäärät ylittivät jonkin veteen piirretyn raja-arvon, yleisille rannoille vedettiin näkyviin punainen lippu sen merkiksi, ettei meri ollut uintikelpoinen. Asuinalueen tienviittojen seassa oli varoituskylttejä tsunameista. Vaara vaani ja vaanii paratiisissa.
No, ei tolla reissulla mitään valmista tullut, mutta takaraivoon jäi tunnelmia, joista lopullinen lyriikka viimein muodostui. (Klade)
Yks juttu mikä oli erikoista 70-luvulla oli se että jengiä kiinnosti se mitä politiikassa ja yhteiskunnassa tapahtui. Joitain ihan liikaakin mutta ei oltu niin vitun välinpitämättömiä omista asioista. Esimerkiksi niitä juttuja mitä nykyjengi pitää itsestään selvinä niinkuin pitkät lomat , työehtosopimukset , liksat ja lisät . Niistä käytiin kovaa vääntöä ja duunarilla oli kai edes jotain arvoa. Nyt noita juttuja halutaan ottaa pois siksi että muuten me ei pärjätä kilpailussa, sanotaan. Samaan aikaan johtoportaan tyyppien liksat nousee . Palkan alennus ei koskaan onnistu siellä , miksiköhän ? Tuntuuko joskus siltä että joku kusettaa sua ? No siitä ei ollutkaan kyse Punainen Lippu Nousee biisissä vaikka niin mä aluksi luulin… (Make)
Kiitos että jaksoit lukea tämän tai vaihtoehtoisesti kiitos hoitajalle että se luki tämän sinulle . Jos joku noista biiseistä kolahtaa ja haluut jeesata meitä niin toivo sitä jonnekin radio-ohjelmaan , kaikki apu on tervetullutta koska useimmat radioasemat soittavat pääasiassa paskaa isojen lafkojen artisteja ja niitten paskabiisejä kappaleita. KIITOS STARAT JA BÖÖNAT !
Ja sen mittanen se, lähetään lataan.
Nähdään keikoilla !
Nollablogi 
